Työntekijän salassapitovelvollisuus työsuhteen aikana ja sen jälkeen

Viimeksi päivitetty 21.02.2008 17:07

Työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana ulkopuolisille. Työnantaja saattaa velvoittaa työntekijän tekemään vielä erillisen salassapitosopimuksen työsuhteen alkaessa. Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mitä tarkoittaa salassapitovelvollisuus suoraan lain nojalla, ja mitä merkitystä työnantajan ja työntekijän tekemällä erillisillä salassapitosopimuksilla on.

Salassapitovelvollisuus lain nojalla

Työsopimuslaissa kielletään työntekijää käyttämästä hyväkseen tai ilmaisemasta ulkopuolisille työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana. Työsopimuslain salassapitovelvoite kohdistuu vain työsuhteen voimassaoloaikaan, eikä se sido työntekijää enää työsuhteen päättymisen jälkeen. Kuitenkin silloin, kun työntekijä on saanut tietoonsa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuden oikeudettomasti, sitoo salassapitovelvoite työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

Työsopimuslaissa tarkoitetaan liike- ja ammattisalaisuudella sellaista työnantajan toimintaa koskevaa tietoa, jonka työnantaja pitää salassa, ja jonka ilmaiseminen aiheuttaa hänelle taloudellista vahinkoa. Liike- ja ammattisalaisuuksia ovat esimerkiksi tiedot työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista ja asiakasrekistereistä. Liike- ja ammattisalaisuuden määrittelyssä on oleellista se, että työnantajalla on tarve pitää liike- ja ammattisalaisuus muilta ulottumattomissa. Sellainen tieto, joka on kaikkien saatavissa, ei ole liike- ja ammattisalaisuus.

Mikäli työntekijä ilmaisee työnantajan liike- ja ammattisalaisuuden ulkopuoliselle, tai käyttää liike- ja ammattisalaisuutta muuten hyväkseen, voi työntekijälle syntyä tästä vahingonkorvausvelvollisuus. Vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä työntekijän ohella myös sille, jolle työntekijä on luovuttanut liike- ja ammattisalaisuuden.

Salassapitosopimus

Työnantajalla saattaa olla tarve rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia ilmaista työnantajan salassa pidettäviä tietoja myös työsuhteen jälkeen esimerkiksi seuraavalla työnantajalleen. Erillisellä sopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmaista liike- ja ammattisalaisuuksia siten, että salassapitovelvollisuus ulottuu työsuhteen jälkeiseen aikaan. Työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuva salassapitovelvollisuus saattaa olla myös työsopimuksessa erillisenä ehtona.

Kun työsopimuksessa tai erillisessä salassapitosopimuksessa sovitaan työntekijän salassapitovelvollisuudesta työsopimuslakia laajemmin, tulee kiinnittää erityistä huomiota salassapitovelvoitteen ajalliseen ja asialliseen ulottuvuuteen. Mikäli työntekijän salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen, tulee työnantajan ja työntekijän sopia siitä, kuinka kauan salassapitovelvoite on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Hyvä pääsääntö voimassaolon määrittelemisessä on se, että sopimusvelvoite tulisi pyrkiä solmimaan enintään kahden vuoden mittaiseksi työsuhteen päättymispäivästä lukien. Salassapitosopimuksessa tulee myös määritellä, mitkä asiat työnantaja määrittelee liike- ja ammattisalaisuuksikseen.

LYHYESTI:

Salassapitovelvollisuus:
Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus sitoo työntekijää työsuhteen voimassaoloajan.
Työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilmaista ulkopuolisille tai käyttää hyväkseen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia
Liike- ja ammattisalaisuuksilla tarkoitetaan sellaisia tietoja, joilla on erityistä merkitystä työnantajan toiminnalle. Liike- ja ammattisalaisuuksia voivat olla esimerkiksi tiedot työmenetelmistä tai asiakasrekisteristä.

Salassapitosopimukset:
Salassapitosopimuksella tai -ehdolla voidaan laajentaa työntekijän salassapitovelvollisuus koskemaan työsuhteen jälkeistä aikaa.
Salassapitosopimuksessa tulee määritellä salassapitovelvoitteen kesto ja se, mitä työnantaja tarkoittaa salassa pidettävällä tiedolla.

Kirjoittaja
Lakimies
Kirsi Tuhkanen