Kilpaileva toiminta työsuhteen aikana ja sen jälkeen

Viimeksi päivitetty 21.02.2008 17:07

- Mitä tarkoittavat kilpailevan toiminnan kielto ja kilpailukieltosopimus?

Jokaisella ihmisellä on perustuslain nojalla oikeus hankkia toimeentulosta valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Käytännössä kuitenkin työntekijän oikeutta vastaanottaa työsuhteen aikana toinen työ tai harjoittaa ammattiaan omiin nimiin on rajoitettu lain tasolla. Myös työsuhteen jälkeiselle ajalle työnantaja ja työntekijä saavat sopia kilpailukieltosopimuksen, joka rajoittaa työntekijän oikeutta ottaa vastaan työtä toiselta työnantajalta tai harjoittaa ammattiaan omissa nimissään.

Työntekijän on hyvä olla tietoinen kilpailevan toiminnan rajoituksista niin työsuhteen aikana kuin sen jälkeenkin. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä tarkoitetaan työsopimuslain mukaisella kilpailevan toiminnan kiellolla ja kilpailukieltosopimuksella.

Kilpailukielto työsuhteen aikana

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa harjoittaa työsuhteen aikana sellaista kilpailevaa toimintaa, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa. Eli työntekijän oikeutta harjoittaa ammattiaan työsuhteen ulkopuolella on rajoitettu laissa kilpailevan toiminnan kiellolla. On huomattava, että työsopimuslain mukainen kilpailukielto velvoittaa työntekijää vain työsuhteen aikana. Lisäksi kilpailevan toiminnan kiellolla ei ole tarkoitus estää työntekijää tekemästä ammattiaan vastaavaa työtä vapaa-aikanaan toisessa työsuhteessa tai omaan lukuunsa, mikäli hän ei tällä työllä aiheuta vahinkoa työnantajalleen. Kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteen aikana arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti.

Mikäli työntekijä aiheuttaa kilpailevalla toiminnalla työnantajalleen vahinkoa, voi tämä joutua vahingonkorvausvastuuseen syntyneestä vahingosta. Toisaalta myös työnantaja, joka ottaa palvelukseensa kilpailevan toiminnan kieltoa rikkovan henkilön, on vastuussa yhdessä työntekijän kanssa siitä vahingosta, joka aiheutuu aikaisemmalle työnantajalle. Työntekijän palvelukseensa ottavan työnantajan vahingonkorvausvastuu edellyttää kuitenkin, että työnantaja on ollut tietoinen työntekijän kilpailevan toiminnan kiellosta.

Huomionarvoista on se, että työsopimuslain kilpailevan toiminnan kielto kieltää myös kilpailevan toiminnan valmistelun työsuhteen aikana. Tämä tarkoittaa sitä, ettei työntekijä saa työsuhteen aikana valmistella kilpailevaa toimintaa tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. Kiellettyä kilpailevan toiminnan valmistelua voi olla esimerkiksi se, että mainostoimiston työntekijä ilmoittaa työsuhteen aikana työnantajan asiakkaille siirtymisestään itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.

Työntekijän tekemää ammattinsa mukaista työtä ei pidetä kiellettynä kilpailutekona, mikäli työnantaja on hyväksynyt kyseisen toiminnan joko työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin. Aina kun työntekijä on ryhtymässä sellaiseen toimintaa, jota voitaisiin pitää kiellettynä kilpailutekona, kannattaa asiasta ilmoittaa työnantajalle, ja pyytää toimintaan suostumus. Täytyy kuitenkin muistaa, että työntekijää saa vapaasti harjoittaa ammattiaan omiin nimiin tai toisessa työsuhteessa, mikäli tästä ei aiheudu vahinkoa työnantajalle. Työsopimuslain mukainen kilpailevan toiminnan kielto ei velvoita työntekijää enää työsuhteen päätyttyä.

Kilpailukieltosopimus – kilpailevan toiminnan rajoitus työsuhteen jälkeen

Työsuhteen jälkeen työntekijä saa vapaasti harjoittaa edellisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, mikäli työntekijä ei ole tehnyt työnantajan kanssa erillistä kilpailukieltosopimusta. Kilpailukieltosopimus on työntekijän ja työnantajan keskenään tekemä sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailukielto voi koskea ensinnäkin työntekijän oikeutta tehdä työsopimus sellaisen toisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa aikaisemman työnantajan kanssa, sekä toiseksi työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen tekemistä on rajoitettu työsopimuslaissa. Mikäli työntekijän ja työnantajan tekemä kilpailukieltosopimus ei täytä työsopimuslain asettamia vaatimuksia, on sopimus itsestään vaikuttavasti mitätön.

Työnantajalla tulee olla kilpailukieltosopimuksen solmimiselle erityisen painava syy, jotta se sitoisi työntekijää. Erityisen painavan syyn arviointiin vaikuttavat muun muassa työnantajan toiminnan laatu, työnantajan suojan tarve, joka johtuu työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksien säilyttämisestä ja työntekijän asema ja tehtävät. Esimerkiksi mitä enemmän työntekijä on mukana erityisen suojan tarpeessa olevissa kehitys- ja suunnittelutehtävissä, sitä helpommin erityisen painavan syyn edellytykset katsotaan täyttyvän. Sen sijaan jos työntekijällä ei voi katsoa olevan mitään tietoa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksista, ei erityisen painava syyn vaatimus todennäköisesti täyty.

Kilpailukielto saa sitoa työntekijää vain kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli työnantaja maksaa työntekijälle kohtuullisen korvauksen, voidaan kilpailukielto sopia vuoden pituiseksi. Kohtuullisen korvauksen määrää ei ole laissa määritelty, mutta sovitun korvauksen täytyy vastata jollakin tavalla kuuden kuukauden ylittävän kilpailukieltoajan pituuteen suhteutettua ansionmenetystä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää ollenkaan, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Mikäli työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, voi tämä joutua vahingonkorvausvelvolliseksi aiheuttamastaan vahingosta. Kilpailukieltosopimuksessa voidaan sopia vahingonkorvauksen sijasta työntekijän maksettavaksi tulevasta sopimussakosta, joka saa enimmillään vastata työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Mikäli sopimussakosta on sovittu, tulee sakon määrä työntekijän maksettavaksi silloin, kun tämä on rikkonut kilpailukieltoa. Sopimussakko tulee maksaa sovitun määräisenä, vaikka työnantajan kärsimä vahinko ylittäisi tai alittaisi sopimussakon määrän.

Työntekijällä ei ole mitään lähtökohtaista velvollisuutta sopia kilpailukieltosopimuksesta työnantajan kanssa. Aina kun työnantaja esittää kilpailukieltosopimuksen tekemistä, kannattaa työntekijän pyytää työnantajaa esittämään ne erityisen painavat syyt, joiden perusteella kilpailukieltosopimus on tarpeellinen.

LYHYESTI:

Kilpailevan toiminnan kielto:
Työsopimuslaista tuleva velvoite, joka kohdistuu vain työsuhteen voimassaoloaikaan
Rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä, tai harjoittaa omiin nimiin sellaista toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaa.
Kilpailevan toiminnan kieltoa arvioitaessa otetaan huomioon työn luonne ja työntekijän asema.

Kilpailukieltosopimus:
Työntekijän ja työnantajan tekemä sopimus, jolla rajoitetaan a) työntekijän oikeutta solmia työsuhteen jälkeen työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa aikaisemman työnantajan kanssa ja/tai b) työntekijän oikeutta harjoittaa työsuhteen jälkeen kilpailevaa toimintaa omiin nimiin.
Kilpailukieltosopimus kohdistuu aina työsuhteen jälkeiseen aikaan ja voi olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä
Mikäli työntekijälle maksetaan kohtuullinen korvaus kilpailukiellosta, voidaan kilpailukielto sopia enintään vuoden mittaiseksi
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää aina erityisen painavaa syytä.

Kirjoittaja
Lakimies
Kirsi Tuhkanen