Verotus
Viimeksi päivitetty 27.05.2010 12:28
Verotus on varsin vaikea asia omaksua ja hallita hyvin. Tämän vuoksi verohallinolla on kattavat verkkopalvelut osoitteessa www.vero.fi sekä useita muita väyliä saada lisätietoja. Näitä kanavia kannattaa käyttää, mikäli on epävarma veroasioistaan.
Verokortti
Freelancerverokortti eroaa tavallisesta palkansaajan verokortista siten, että freelancekortissa on yksi ja sama ennakonpidätysprosentti, jonka mukaan vero pidätetään kaikista ansiotuloista. Verotoimiston sopivan tasoiselle veroprosentille muokkaamaan freelanceverokortin käyttäminen on useimmille helpoin tapa hoitaa toimintansa verotusasiat. Kyseistä verokorttia voidaan käyttää sekä työsuhteessa että ammatinharjoittajana. Freelanceverokortilla töitä tekevä freelancer ei siis yksiselitteisesti ole joko työntekijä tai yrittäjä. Yrittäjyyden raja määritellään sen sijaan aikaisemmin esiteltyjen suuntaviivojen mukaisesti.
Freelancerverokortti on näppärä tapa yrittäjän asemassa olevalle ammatinharjoittajalle hoitaa verotukseen liittyvät asiat, mikäli toiminta, laskutus ja toiminnasta syntyvät kulut ovat pienehköjä. Yrittäjäfreelancerinkin on verokorttia käyttäessään muistettava esittää se tai toimeksiantaja on velvollinen pidättämään 60 % ennakonpidätyksen. Verokorttia ei tarvitse antaa alkuperäisenä palkkion maksajan säilytettäväksi. Verokortin esittäminen tai valokopio riittää. Freelancerverokorttia voi käyttää silloin, kun YEL-tulojen lisäksi osa ansioista kertyy TyEL -työsuhteista.
Ennakonperintärekisteri
Toinen ratkaisu ammatinharjoittajalle hoitaa verotusasiat on ennakonperintärekisteri. Käytännön ero verokorttiin verrattuna on se, että ennakonperintärekisteriin kuuluva suorittaa itse ennakkoverotuksen suoraan verottajalle.
Ennakonperintärekisteriin ilmoittaudutaan Patentti- ja rekisterihallituksen sekä verohallituksen Yritys- ja yhteystietojärjestelmän lomakkeella (YTJ). Rekisteriin voi oikeushenkilö eli yritys tai luonnollinen henkilö. Käytännössä freelancerin ilmoittautuminen ennakonperintärekisteriin tapahtuu perustamislomakkeella Y3, jonka saa verohallinnon toimipisteistä, kaupparekisteristä, maistraateista tai TE-keskuksista.
Arvonlisäverovelvollisuus
Arvonlisävero on vero, jonka alv-verovelvollinen ja alv-rekisteriin kuuluva perii asiakkaalta lisäämällä laskun arvolisäveroprosentin. Useimmista tavaroista ja palveluista tämä vero on 22 prosenttia. Vero tilitetään säädetyin määräajoin eteenpäin verovirastolle. Jos työtä tehdään työsuhteessa, työtulo on aina arvonlisäverosta vapaata. Arvonlisäverolain mukaan myös sellainen ei-työsuhteessa tehty työ, jossa syntyy tekijänoikeudellinen teos, on vapaa arvonlisäverosta.
Vaikka ei-työsuhteessa tehty toiminta olisi arvonlisäverolain alaista toimintaa, veroa ei tarvitse periä tai tilittää, mikäli alv-verovelvollinen toiminnan laskutus jää vuodessa alle 8 500 euron. Mutta mikäli kyseinen raja ylittyy, alv-verovelvollisuus koskee jokaista arvonlisäverolain alaista tienattua euroa, minkä vuoksi rajan täyttymisen kanssa kannattaa olla tarkkana.

